Elokuun teemana on Valio Oltermanni® ja koulun alkaminen
Valio Oltermanni® on kypsytetty kermajuusto, joka valmistetaan suomalaisesta maidosta Valion Haapaveden tehtaalla. Oltermanni on mieto juusto, joka maistuu sen vuoksi koko perheelle. Lapset suorastaan rakastavat Oltermannijuustoa. Matka maidosta juustoksi kestää noin 5 viikkoa. Kypsytyksen aikana muodostuu murukoloinen rakenne ja maussa voi löytää lievää happamuutta, raikasta aromikkuutta sekä täyteläistä makua.
Suomen suositumman kermajuuston historia ulottuu vuoteen 1980. Valio Oltermanni® tuli silloin markkinoille Valion 75-vuotisjuhlien kunniaksi. Juustoa on valmistettu alkuun Isonkyrön Osuusmeijerissä. Kysynnän kasvaessa tuotanto siirtyi Valio Ylitornion tehtaalle ja myöhemmin myös Mikkelin Osuusmeijeriin. Uuden polven Oltermannin valmistus aloitettiin Haapavedellä 1993.
Asiantuntija Jari Ylioja tuli kesätöihin pari vuotta myöhemmin Oltermannin valmistuksen aloituksesta Haapavedellä. Hän on työskennellyt Oltermannin kanssa siitä lähtien erilaisissa työtehtävissä. Juuston varastointi ja lähetys sekä juuston keittotehtävät ovat vuosien varrella tulleet tutuiksi. Nykyään Jari vastaa juustoprosessin kehittämisestä maidosta valmiiksi juustoksi asti.
”Työssä oppii juustosta koko ajan lisää, vaikka vuosia Oltermannin parissa on jo yli 20 vuotta”, kertoo Jari. ”Myös ongelmatilanteet opettavat, vaikka eivät ne toivottuja tilanteita olekaan.”
Vuonna 1980-luvun puolesta välistä Jarin ensimmäinen muistikuva juustosta oli keltainen ja herkullinen Oltermanni keittiön pöydällä. Kysymys äidille kuului: ”eikö tätä saisi lisää?”. Nyt juustoa on Jarilla riittänyt.
Hyvää ruokaa koululaisen ja koko perheen arkeen
Ruokaohjeen elokuulle antaa koulun alkamisen teeman mukaisesti Haapaveden kaupungin ruoka- ja puhdistuspalvelupäällikkö Arja Mertala.
Hän kertoo tehneensä työuran (30 vuotta) suurkeittiöissä, joista suurimman osan Haapavedellä. Hän sanoo, että ”suurkeittiö on ollut mun juttu. Olemme varmasti antaneet asiakkaillemme erilaisia makumuistoja :). Asiakkaat ovat vauvasta vaariin ja sitä kautta makutottumukset ovat erilaisia.” Työntekijöitä Haapaveden ruoka- ja puhdistuspalveluissa on yhteensä 40 ja he tuottavat ruokaa ja puhtautta erilaissa kaupungin kohteissa.
Koulun keskuskeittiö valmistaa 1200 annosta koululounaita, joista suurin osa syödään paikan päällä, mutta osa kuljetetaan jakelukeittiökouluille. Juustot näkyvät koululaisten arjessa melkein joka päivä. Juustoja käytetään leivän päällä ja ruoissa makua antamaan ja pehmentämään rakennetta. Lisäksi salaatin yhtenä osana juustot ovat myös käytössä. Koululaisten suosikkijuustoja ovat edelleen miedot juustot, joista yksi on Oltermanni.
Koululaisten yhtä suosikkiruokaa on vaikea nimetä. Ruokalista on pyritty laatimaan siten, että sieltä löytyy mahdollisimman monta ns, suosikkiruokaa. Makaronilaatikkko, lihapullat, lasagne ja kalaruoat ovat suosituimpia.
Makaronilaatikon valmistusohje
3 dl makaronia, vettä, suolaa
300 g jauhelihaa
sipulijauhe, valkosipulijauhe, suola, jauhelihamauste
200 g Oltermanni sulatejuustoa
1 muna
4 dl maitoa, suolaa
Keitä makaronit pussin ohjeen mukaan Ruskista jauheliha ja mausta Sekoita jauheliha makaroniin ja lisää myös sulatejuusto Kaada seos uunivuokaan Sekoita muna ja maito ja mausta suolalla. Kaada munamaito vuokaan Paista laatikkoa 200 asteessa n. 45 min.
Lisäämällä sulatejuustoa, kananmunia tarvitsee vähemmän, juusto tuo makua ja rakenne on mehevä ja pysyy mehevänä myös sille myöhäisemmällekin syöjälle.
Tästä annoksesta syö 4-6 henkilöä, kun laittaa lisäkkeeksi salaattia ja muita kasviksia. Kyllähän lapsiperheen arkeen ehdottomasti kuuluu makaronilaatikko. Ei se ihan hetkessä valmistu, mutta maku palkitsee.
Arja kertoo suhteestaan juustoon näin: ”Kotoa löytyy aina viipalejuustoa, sulatejuustoa ja raejuustoa. Herkuttelujuustot kuuluvat myös joskus ostoslistalle. Juusto on tärkeä osa ruokavaliota, sitä ei sovi koskaan unohtaa. Suomalainen ruoka on tärkeä sekä työssä että kotona. Valinnoissa päädytään aina suomalaiseen ruokaan, mikäli se vain on mahdollista. Kotiloloissa valinnat on helpompi tehdä. Työssä tullaan jatkossa entistä enemmän osoittamaan asiakkaalle, mikä tuote on suomalaista, koska se aina puhututtaa ja usein väärää tietoa on liikkeellä. Uskon, että suomalainen ruoka lisää meidän terveyttä ja on turvallista. Suomalaisen ruoan käyttö tuo myös työtä Suomeen.”